Hoh-sademetsä Olympicin kansallispuistossa

Yksi mielenkiintoisimmista paikoista Olympicin kansallispuistossa on ehdottomasti Hoh-sademetsä. Puiston länsiosassa sijaitseva metsä on yksi Yhdysvaltojen suurimmista sademetsistä. Sain siitä pienen maistiaisen, ja haluan palata joku päivä tutkimaan sitä lisää. 

Vietimme toukokuussa kaksi päivää Olympicin kansallispuistossa. Ensimmäisenä päivänä vierailimme Lake Crescentillä, siitä voi lukea enemmän aiemmasta postauksestani. Toinen päivä oli varattu vierailulle puiston länsiosassa. 

Majoituimme Sequimissa, josta oli reilun kahden tunnin ajomatka sademetsään. Pääosin reitti kulki valtatie 101:ta pitkin, mutta lähempänä sademetsän vierailukeskusta tie on pienempi. 

Sademetsään johtavalla tiellä oli tarkastuspiste, missä katsotaan, että autolla on passi kansallispuistossa vierailua varten. Meillä on America the Beautiful -passi, jolla pääsee kaikkiin Yhdysvaltojen kansallispuistoihin. 

Hankimme sen edellisenä päivänä Port Angelesista sijaitsevasta Olympicin vierailukeskuksesta. Vuoden voimassa oleva passi maksaa 80 dollaria. Lisäksi Olympicin kansallispuistoon voi hankkia puistokohtaisen passin; joko vuodeksi tai viikoksi. 

Luin etukäteen, että sademetsän vierailukeskus voi välillä ruuhkautua ja sisäänpääsyä alueelle voi joutua odottamaan pitkässä jonossa. Näin ei meidän saapuessa kuitenkaan onneksi ollut, olimme ainoa auto tarkastuspisteellä. 

Tarkastuspisteeltä oli vielä jonkin verran matkaa vierailukeskukselle. Keskuksella on parkkipaikat, vesivessat ja pieni info/myymälä. Se myy vain matkamuistoja, eli juomista tai välipalaa periltä ei pystynyt ostamaan. Lisäksi vieressä on leirintäalue.

Kaunis luontoreitti Hoh-joelle

Keskukselta lähtee sademetsään useita reittejä. Sieltä voi lähteä pidemmälle vaellukselle tai käydä tutustumassa alueeseen kahdella lyhyemmällä reitillä. Me valitsimme lyhyistä reiteistä pidemmän, Spruce Nature Trailin. Se on noin kahden kilometrin mittainen.

Reitti kiertää sademetsässä ja käy Hoh-joen varressa. Maisemat joella olivat todella hienot. 

Puut metsässä olivat todella massiivisia. Reitin varrella on infotauluja, joista kerrotaan tarkemmin esimerkiksi alueen kasveista. 

Nämä puut kasvavat jonossa, koska kaikkien kasvualustana on toiminut kaatunut puunrunko. Puut jonossa ovat sitkankuusia ja lännenhemlokkeja. Paljon tuli uusia puulajejakin vastaan! 

Vaikka olimme sademetsässä, meidän vierailun aikana aurinko paistoi ja oli todella lämmin. Puut varjostivat reittiä kuitenkin hyvin. Reitti oli helppo kävellä, se oli pääosin tasaista ja leveää polkua. 

Lounasta pienestä kahvilasta

Sademetsän vierailukeskukselta ei tosiaan saanut mitään syötävää, mutta läheltä löytyi kiva lounaspaikka. Hard Rain Cafe mainosti olevansa viimeinen mahdollisuus kahviin ja ruokaan ennen sademetsää ja sitä se todella oli. Paikka olikin varsin suosittu ja pöydät olivat täynnä vierailumme aikana.

Paikasta sai ostettua esimerkiksi lämpimiä voileipiä ja hampurilaisia. Vaikka kilpailua ei lähistöllä ole, hinnat olivat mielestäni kohtuulliset. Ja ruoka oli hyvää. Myös täällä oli vesivessa erillisessä rakennuksessa kauempana kahvilasta. Sinne pääsi kassalta saatavalta avaimella. 

Tyynimeri ja tunnelmallinen Ruby Beach

Koska ajomatka oli sen verran pitkä, halusimme samalla reissulla käydä katsomassa muitakin paikkoja länsirannikolla. Kävimme Ruby Beachilla, joka on on noin 45 minuutin ajomatkan päässä sademetsän vierailukeskuksesta. 

Olin ihmeissäni, miten erilaista Tyynenmeren rannalla olikaan! Sää oli aivan erilainen kuin Sequimissa tai sademetsässä. Sademetsässä 45 minuutin päässä paistoi aurinko ja oli helle, rannalla oli sumuista ja vain 14 astetta lämmintä. Jouduimmekin kaivamaan pitkähihaista esiin rannalla vierailua varten. 

Alas rannalle kävellään jyrkähköä mäkeä pitkin, sen jälkeen piti vielä kiipeillä puiden yli.  

Kävelimme rannalla ja ihmettelimme myrskyistä merta. 

Sumuisuus loi hienoa tunnelmaa. 

Ruby Beach on suosittu vierailukohde. Sieltä löytyy hyvät parkkipaikat ja huussit. Ihmisiä oli rannalla paljon, mutta se ei onneksi haitannut. 

Tämäkin päivä kansallispuistossa oli todella kiva. Olympicissa riittää varmasti tutkittavaa seuraavillekin reissuille, joita odotan jo kovasti!